Innovaatioita edistämässä: Maarit Laantin polku ketterässä laitekehityksessä

Monet ammattilaiset, jotka ovat edelläkävijöitä ketterien menetelmien tuomisessa laitekehitykseen, ovat alun perin hankkineet osaamisensa ohjelmistokehityksestä. Näin on myös WikiAgilen Maarit Laantin kohdalla, joka on luonut vahvoja yhteyksiä ohjelmisto- ja laitekehityksen välille ketterien menetelmien avulla. Tässä artikkelissa kerromme Maaritin matkasta ketterän laitekehityksen parissa ja tarkastelemme, miten ketterät menetelmät ovat mullistaneet teollisten laitteiden kehittämisen.

Työpajoja ja tutkimusta ketterästä laitekehityksestä vuodesta 2010 lähtien: Työskentely useiden teollisuudenalojen parissa osoittaa, kuinka ketteryys muuttaa tuotekehityksen

Ketterien menetelmien parissa työskentely on antanut Maarit Laantille vahvan tunteen työn merkityksellisyydestä, mikä on inspiroinut häntä luomaan uutta tietoa ketterien menetelmien soveltamisesta uusiin ympäristöihin. 

Lähes kaksi vuosikymmentä sitten hän halusi ymmärtää, miten ketterät menetelmät voisivat hyödyttää kokonaisia organisaatioita. Tämä johti uraauurtavan väitöskirjan kirjoittamiseen liiketoimintaketteryydestä, perustuen Maaritin vuosien kokemukseen Nokialla. Näinä vuosina Maarit oli avainasemassa muuttamassa Nokian tuotekehitystä ja johtamassa ohjelmistotiimejä, jotka työskentelivät laitekomponenttien parissa. Vuonna 2010 hän päätti löytää keinoja siihen, miten ketteriä menetelmiä voisi soveltaa laitekehitykseen. Tämä uraauurtava työ johti ensimmäisen tutkimusartikkelin kirjoittamiseen ketterästä laitekehityksestä: Piloting Lean-Agile Hardware Development.

2010-luvulla Maarit työskenteli eri laitekehitystiimien kanssa monilla teollisuudenaloilla, mikropiireistä autoteollisuuteen ja raskaisiin koneisiin. Tavoitteena oli luoda uusia näkökulmia siihen, miten ketterät menetelmät voisivat hyödyttää sektoreita, joita perinteisesti pidettiin sellaisina, jotka eivät voisi hyötyä ketteristä menetelmistä. Haasteena oli kyseenalaistaa syvälle juurtuneet uskomukset tuotantoprosessien joustamattomuudesta. 

"Aluksi ohjelmistokehitystä pidettiin laitekehitystiimien näkökulmasta vain yhtenä komponenttina monista, mutta digitalisaation myötä tilanne on muuttumassa. Nyt ohjelmisto on keskiössä ja osa käytännössä jokaista valmistamaamme tuotetta. Tämä muutos korostaa ohjelmistojen merkitystä tuotteen kehittämisessä ja mahdollistaa useiden ohjelmistopäivitysten integroimisen modulaarisiin laiterakenteisiin." – Maarit Laanti, yksi WikiAgilen perustajista

Ketterän laitekehityksen kasvava suosio perustuu kahteen keskeiseen tekijään:

Ensinnäkin digitalisaation kasvu on tuonut ohjelmistot lähes kaiken kehitystyön ytimeen. Toiseksi, ketterien menetelmien todennetut hyödyt ohjelmistokehityksessä ovat johtaneet niiden soveltamiseen laiteympäristöihin, tuoden mukanaan vastaavia etuja.

Kun ymmärryksemme ketteristä menetelmistä syvenee, on entistä selvempää, että ketterä lähestymistapa lisää tuottavuutta, taloudellista hyötyä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Prosessien virtaviivaistaminen ja tekijöiden valtuuttaminen vähentävät byrokratiaa ja edistävät voimaannuttavaa organisaatiokulttuuria.

Katse tulevaisuuteen: Ketterät menetelmät auttavat yrityksiä täyttämään globaalit kiertotalousvaatimukset vuoteen 2050 mennessä

Katsoessamme eteenpäin on selvää, että tapa tehdä liiketoimintaa on muuttumassa merkittävästi. Ohjelmistojen integroituessa päivittäisiin tuotteisiimme perinteinen valmistus kehittyy kohti palvelulähtöistä mallia. Tämä muutos tapahtuu konkreettisiin tuotteisiin upotettujen ohjelmistokomponenttien avulla. Digitalisaation edetessä ohjelmistojen keskeisyys laajenee kaikille teollisuudenaloille.

Ajattelu- ja toimintatavan muutos ei kuitenkaan koske pelkästään liiketoimintaa—se liittyy myös kestävyyteen ja planeettamme tulevaisuuteen. Euroopan unionin kunnianhimoinen kiertotalousohjelma, joka ulottuu vuoteen 2050, korostaa, että ekologisten käytäntöjen omaksumisella on kiire. Kyse ei ole vain hiilijalanjälkemme vähentämisestä. On entistä tärkeämpää luoda positiivinen hiilijalanjälki—toimimalla niin, että voimme rikastuttaa ympäristöämme sen köyhdyttämisen sijaan. Tavoitteen saavuttamiseksi yritysten on löydettävä täysin uudenlaiset ja innovatiiviset liiketoimintamallit.

Tesla ja SpaceX ovat erinomaisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat äärimmäisen innovatiivisia ja tarjoavat jatkuvasti uusia ratkaisuja ennennäkemättömällä nopeudella. Joe Justice on yksi varhaisimmista pioneereista ketterässä laitekehityksessä. Kuten Maarit, Joella on ohjelmistokehitystausta, mutta myös laaja kokemus ketterästä laitekehityksestä ja tuotekehityksestä Elon Muskin yrityksissä. Joe ja Maarit ovat tehneet yhteistyötä eri ketterien aiheiden, kuten ketterän laitekehityksen, parissa vuodesta 2020 lähtien.

Miten ketteryys sitten liittyy kestävään kehitykseen ja laitteistojen kehitykseen? 

Ketteryys tarjoaa yrityksille tavan sopeutua muuttuviin vaatimuksiin ja luoda ratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeita. Vaikka täyden kiertotalouden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä voi vaikuttaa haastavalta, matka on aloitettava pienillä askelilla jo tänään.

"Olen nähnyt kerta toisensa jälkeen, että koko yrityksen työskentelytavan muuttaminen vain viidessä vuodessa on valtava saavutus. Ne, jotka omaksuvat muutoksen aikaisin, nousevat usein menestyksekkäiksi edelläkävijöiksi.” - Maarit Laanti

Vaikka ketteryyden juuret ovat ohjelmistokehityksessä, sen merkitys ulottuu digitaalisista ympäristöistä myös muille osa-alueille. Ketteryys on kehittynyt paljon vuosien varrella, ja nyt se on valmis tukemaan kestävän kehityksen murroksessa.

“Toiminnan aika on nyt. Ketteryyttä voidaan käyttää ihmiskunnan suuremmaksi hyväksi ja luoda tulevaisuutta, joka on kestävän lisäksi kukoistava.” - Maarit Laanti